Peikonlehti

Rakastettu peikonlehti on kotoisin Keski-Amerikan tropiikista. Sen suosion taustalla lienee valloittava ulkonäkö ja helppohoitoisuus. Nuoren kasvin lehdet ovat ehyet ja herttamaiset, mutta iän myötä lehdet liuskoittuvat.

Istuta peikonlehti tavalliseen kukkamultaa. Nuoret peikonlehdet hyötyvät jokakeväisestä mullan vaihtamisesta, mutta vanhoille, suurille yksilöille riittää keväthuolloksi pintamullan vaihto. Suuresta koostaan huolimatta peikonlehti ei tarvitse kovinkaan suurta ruukkua. Vanhempana peikonlehti alkaa kasvattaa ilmajuuria – ne kannattaa vain ohjata multaan, jolloin ne kasvavat normaalien juurten tavoin. Ilmajuurien leikkaaminen ei kannata, sillä peikonlehti kasvattaa saman tien uuden ilmajuuren ja käyttää tähän vain turhaan energiaa.

Peikonlehti viihtyy valoisassa paikassa, mutta se sopeutuu myös
varjoon. Kannattaa kuitenkin huomioida, että valon puute hidastaa kasvua merkittävästi. Älä sijoita peikonlehteä ihan paahteeseen, sillä siitä se ei pidä.

Kastele peikonlehteä tasaisesti – sen ei pidä päästä kuivumaan mutta liika märkyys mädännyttää juuret. Juurien liiallista märkyyttä kannattaa varoa etenkin talvella. Vähennä siis kastelua hiukan talviaikaan. Muista myös kasvukaudella (huhti-syyskuussa) lisätä kasteluveteen lannoitetta, sillä peikonlehti tarvitsee varsin paljon ravinteita.

Peikonlehti pitää monen muun kasvin tavoin suihkuttelusta. Voit vaikka kantaa sen kerran kuukaudessa pesuhuoneeseen suihkuun – kevyt suihku kosteuttaa ja puhdistaa lehdet pölystä.